Ergonomiaverkoston seminaari Kouvolassa 9.–10.6.2016 keräsi runsaasti osallistujia
Ergonomiaverkoston seminaari Terveellinen työ – elämän eri vaiheessa keräsi runsaan osallistujajoukon. Seminaari järjestettiin 9. – 10.6.2016 Kouvolassa. Kaupungintalolla pidetyssä seminaarissa oli kahden päivän aikana yli 90 osallistujaa.
Seminaarissa pohdittiin muun muassa, kuinka työkykyä ylläpidetään läpi koko työuran sekä robotisaation aiheuttamia käytännöllisiä ja eettisiä haasteita.
Ohjelmassa oli niin fyysistä ergonomiaa kuin työn automatisaation ja digitalisaation aiheuttamien muutosten ja haasteiden pohdintaa.
Seminaarin avasi Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu.
Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin muun muassa Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Marjo Wallinin esitys työkyvyn ylläpitämisestä elämän eri vaiheissa. Wallin pohti muun muassa, kenen vastuulla on työkyvyn vahvistaminen.
”Työkykyä vahvistetaan yhdessä työntekijän ja esimiehen yhteistyönä. Molemmilla on oma tärkeä rooli, jota ei voi ulkoistaa”, Wallin muistutti.
Esimerkiksi työhyvinvointiteoista Wallin nosti Kouvolan kaupungin, jonka kaupunkistrategia jalkautettiin onnistuneesti työn arkeen.
Erikoistutkija Erja Sormunen Työterveyslaitokselta
kertoi Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen tilanteesta
valtakunnallisesti.

Toinen seminaaripäivä
Toisena päivänä kuultiin muun muassa Satakunnan sairaanhoitopiirin SATAPLUS-hankkeesta. Hankkeen lähtökohtana oli vastata hoitotyön fyysisen vaativuuden haasteisiin ja poistaa arjessa ilmenneitä ongelmia.
Hankkeen tavoitteena oli edistää työergonomiaa sekä ylipainoisten potilaiden liikkumista ja avustamista sairaalassa. Tarkoituksena oli luoda toimivat käytännöt ylipainoisten potilaiden siirtoihin ja avustamiseen sekä ergonomisia kriteerejä ja hyviä käytäntöjä ylipainoisen potilaan liikkumisen ja avustamisen tukemiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä joka viides suomalainen aikuinen on lihava.
Terveystieteiden tohtori, dosentti Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopistosta puhui työn automatisaatiosta ja robotisaatiosta terveysalalla. Kangasniemi esitteli eettisiä ja käytännöllisiä huomioita aiheesta.
”Robotiikkaa voi käyttää likaisiin, vaarallisiin ja monotonisiin tehtäviin. Sellaisiin, joihin ei tarvita inhimillistä työpanosta. Tiedon kokoamiseen ja yhdistämiseen inhimillinen ajattelu on sen sijaan lyömätön”, Kangasniemi sanoi.
Kangasniemi muistutti, ettei robotiikan käyttö tarkoita, että hoito olisi epäinhimillisempää vaan päinvastoin robotiikka ja työn automatisoituminen voi vapauttaa työntekijöitä paremmin potilastyöhön. Tämä edellyttää työn arviointia.
Toisena päivänä kuultiin myös kiinnostavaa tietoa opiskelijoiden opinnäytetöistä ja työelämäyhteistyöstä. Ylitarkastaja Hannu Stålhammar sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli Terveellinen työ – elämän eri vaiheissa -kampanjaa.
Seminaariin osallistujat olivat pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston jäseniä ja asiantuntijoita, sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehiä ja työntekijöitä, työterveyshuollon, opettajien, tutkimusten ja työsuojelun edustajia sekä muita asiasta kiinnostuneita.
Seminaarin järjestivät Kouvolan kaupunki, Työturvallisuuskeskus sekä Työterveyslaitos. Osallistujan silmin järjestelyt toimivat hyvin. Ruoka- ja kahvitarjoiluja oli niin tiuhaan, että tuskin kukaan poistui kaupungintalolta nälkäisenä seminaarin päätyttyä.
Seminaarin lopuksi keskusteltiin myös ergonomiaverkoston tulevaisuudesta. Osallistujilta toivottiin aktiivisuutta varsinkin sosiaalisessa mediassa. Seminaarissa opiskelijoiden toteuttama viestiseinä keräsi mukavasti viestejä osallistujilta.
Vuonna 2017 ergonomiaverkoston seminaari järjestetään Kuntatalolla 5.-6.6. Helsingissä.